Oon on ollut jo monena päivänä kirjottamassa uutta postausta, mutta aina se on kaatunut siihen, että kello on ollu lähemmän 22.30 - eli on ollut parempi mennä nukkumaan.
Nyt sitten kerrankin pääsin ylös 7:n jälkeen - herätyskello ois oikeesti herättäny 8:lt, mutta mulla oli vaihteeksi taas niin levoton yö takana, että nyt ei sitten väsytä tippaakaan. Luulen, että yön levottomuus on johtunut siitä, että oon jättäny mielialapäiväkirjan kirjottamisen (aijai!), sekä lenkeillä käymiseen.
Tänään on ohjelmassa käydä varailee aikaa kampaajalta, sekä käydä ostamassa lisää piilareita. :) Ja jos tänään sitten innostuis sinne lenkille, koska päivä tulee oikeesti olee nyt pitkä, kun on heränny näin aikasin. :)
Niin, ja sitten toiseksi - sain itseni sanottua irti tuolta nykyisestä paikastani. Tein sen jo viime viikolla, ja pomokin suostui siihen. Ja nyt on jo uusi työpaikkakin ollut tiedossa 2vkoa. Eli torstaina olisi tarkoitus tehdä sitten ensimmäinen työkeikka, jos niitä vaan tulee. :)
Vähän huonompia asioita on sitten tietysti se, että mulla on kuulemma selkeesti varhaisia oireita, jotka on rinnastettavissa masennukseen. Toivon, että asiat helpottuu nyt, kun ei tarvi mennä sinne pyllyyn paikkaan enää. Ja oon innoissani, kun pääsen tekee töitä tuonne uuteen paikkaan. :) Sekä huomasin, että oon tainnu saada viel vähän lisää sitä omaa itseäni - hepulit ja omituiset jutut. Hih! :)
Äidinkin kanssa oon yrittäny tulla vähän paremmin toimeen, kun sain tietää muutaman asian sen lapsuuteen liittyen. Tai lähinnä yritän lämmitellä välejä, jotta voin ottaa puheeksi pari asiaa.
Niin ja keväästä sekaisin oleva pääkoppani on kyllä seonnut totaallisesti. Menin sitten pyytämään erästä miekkosta treffeille. :D Ollaan tunnettu varmaan kohta 7v., sekä oon ollut pitkään sitä mieltä, että inhoan koko ihmistä. Eihän hän oo edes tehnyt mitään pahaa. Ulkoisesti - lähinnä kasvoilta ihminen ei miellytä, mutta voiko kummalliselle ololleen/ tunteilleen mitään? Sitäkin tässä miettinyt, kun teini-iässä olin totaallinen ihastunut ihmiseen (tietty laantunu), mutta silti nautin meidän keskusteluista ja se ihminen saa mut vieläkin nauramaan. Tähän ikään mennessä oon pystyny karkottaa ympäriltä jollain tavalla jokasen miehen, mutta tää mies on ja vaan pysyy - sitkeesti. Ja miten tää ihminen saa mut suuttumaan ja hermoraunion partaalle. Joten jos koska, niin nyt sitten voisi ottaa tästä ihmisestä selvää. JAIKS! :D
~ glien
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti